Kansalaistaito kunniaan

”Kansalaistaito on yleisnimitys kaikkien kansalaisten jokapäiväisessä elämässä tarvitsemille taidoille. Se liittyy toimimiseen yhteiskunnan jäsenenä, omien asioiden hoitamiseen ja jopa eloonjäämiseen ja elämänsuojeluun.” Lähde –Wikipedia.

Ostaisitko asunnon perehtymättä papereihin tai ottaisitko lainaa selvittämättä mitä se tosiasiallisesti maksaa? Todennäköisesti et. Käsi sydämelle, tiedätkö lunttaamatta työsuhteeseesi liittyvät perusasiat kuten irtisanomisajan ja sen määräytymisen perusteet, vuosiloman määräytymisen perusteet, sovellettavan työehtosopimuksen tai sairasajan ja muiden poissaolojen palkanmaksuun liittyvät määräykset. Tunnetko oikeutesi jaksamista, osaamisen kehittämistä tai perhe-elämän ja työn yhteensovittamista edistäviin vapaamuotoihin? Entä jos joudut työttömäksi – tiedätkö millainen työttömyysturvasi on tai mistä saat apua ongelmatilanteissa?

On lyhytnäköistä olla ajattelematta näitä asioita silloin, kun kaikki on hyvin. Harva pääsee luovimaan koko työelämänsä läpi niin, ettei vaihda työpaikkaa tai ei koskaan sairastu. Yllättävä työttömyys ei enää ole epätodennäköinen vaihtoehto juuri missään tehtävässä tai yrityksessä. On asioita, joista kannattaisi olla selvillä ja joihin kannattaisi olla varautunut ihan oman itsensä takia, ennen kuin mitään tapahtuu. Samasta syystä suurin osa meistä maksaa vakuutusmaksuja suojatakseen omaisuuttaan – kuka kehittäisi kansalaistaitovakuutuksen? Ja ihan totta, se työttömyyskassan ja liiton jäsenmaksu kannattaa maksaa (ja jos ei liiton niin vähintään kassan), niitä voi pitää eräänlaisena vakuutuksena omaan työsuhteeseen liittyvien asioiden osalta. Niin, oletko muuten edes selvillä mihin kaikkeen se jäsenmaksu sitten oikeuttaakaan? Työttömän näkökulmasta ansio- tai peruspäivärahalla on melkoinen ero ja liiton lakipalvelu voi olla kullanarvoinen, jos tilanne menee pahaksi .

Laki antaa perusraamit työehdoille ja työehtosopimukset määräävät tietyistä seikoista työntekijän etuja parantavaan suuntaan. Se, että kaverisi saa sairastuttuaan täyttä palkkaa kolmen kuukauden ajan, ei välttämättä päde sinuun. Ei, vaikka olisitte samoissa hommissa samalla työnantajalla saman työehtosopimuksen piirissä, sillä sairasajan palkanmaksu määräytyy usein työsuhteen keston mukaan. Tilanteen tullen tieto siitä, että tulotaso tipahtaakin Kelan sairaspäivärahalle vaikkapa kuukautta aiemmin kuin mitä itse olit luullut, voi olla melkoinen shokki jo itsessään vaikeassa tilanteessa.

Joillekin työnantajille soisi vastuullisempaa otetta erityisesti nuorten työntekijöiden osalta. Ensimmäisen kerran työelämään astuva nuori ei todennäköisesti tiedä sitäkään vähää lain tai työehtosopimuksen suomista oikeuksista. Sairastumisen sattuessa nuori voi helposti hyväksyä sen, että palkkaa ei makseta lainkaan kun kerran töihin ei tultu – ja valitettavasti on myös työnantajia jotka surutta käyttävät tätä hyväkseen.

Rekrytoidessani ihmisiä olen usein törmännyt tilanteeseen, jossa tehtävää hakevalla henkilöllä ei ole mitään käsitystä omasta irtisanomisajastaan. Määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevillä ei välttämättä ole käsitystä siitä, että määräaikaisuus sitoo myös työntekijää. Jos irtisanomismahdollisuudesta määräaikaisessa tehtävässä ei ole erikseen sovittu ja työnantaja ei suostu siihen, että henkilö lopettaa aikaisemmin, ei työntekijän paljoa auta kiukutella. Se, kannattaako työnantajan väkisin pitää töissä sellaista henkilöä joka ei halua töissä olla, on eri juttu.

Termit menevät välillä pahemman kerran sekaisin ja urbaanit legendat elävät työsuhteisiin liittyvissä asioissa sitkeästi. Vuosilomapalkka ei ole sama asia kuin lomaraha ja lomaraha ei perustu lakiin. Työnantajalla on oikeus määrätä vuosiloman ajankohta tietyin ehdoin. Laki ei määrää antamaan työntekijöille palkallista muuttovapaata, niin kiva kuin se olisikin. On aina yhtä hämmentävää, kun kymmeniä vuosia työelämässä ollut henkilö tulee kysymään ”montako päivää mulle kuukaudessa kertyykään sitä lomaa?”.

Seuraavan kerran kun olet laittamassa nimeä paperiin, kysy työnantajalta sellaisista työsuhteeseen liittyvistä perusasioista, jotka eivät selkeästi käy ilmi sopimuspaperista. Ei ole tyhmää kysyä mutta on tyhmää raivota, jos maito on maassa ja syy on oma.

On olemassa myös ihmisryhmä, joka tuntee oikeutensa ja käyttää niitä väärin nyhtääkseen työnantajalta kaiken mitä irti saa. Siitä tarvitaankin jo ihan oma kirjoituksensa. Sen otsikko voisi olla vaikka ”Pitämättömät sairaslomat.”