Esimiestittelin imu on mielenkiintoinen juttu. On olemassa ihmisiä, jotka haluavat jonkun esimieheksi vain siksi, että olisivat jonkun esimiehiä. Rehellinen mielipiteeni on, että tällaisilla ihmisillä ei ole alkeellisintakaan käsitystä siitä, miksi esimiehiä on olemassa. Nämä ihmiset saattavat viitata keskustelussa alaisiinsa itse asian kannalta täysin tarpeettomasti, lausahduksen merkityksen ollessa lähinnä se, että henkilö haluaa tehdä tiettäväksi olevansa jonkun pomo.
Esimiesroolin ei ole tarkoitus pönkittää esimiehen itsetuntoa tai statusta. Pelkkä esimieheys ei ole ammatti. En ainakaan ole kuullut paikasta, jossa työhön ei liittyisi mitään muuta sisältöä kuin esimiehenä toimiminen. Valitettavasti asia on useimmiten nimenomaan toisin päin. Henkilöllä saattaa olla liuta alaisia, mutta esimiestyön hoitamista ei ole välttämättä edes mainittu toimenkuvassa saati mietitty siihen tarvittavaa aikaresurssia. Henkilö mieltää tehtävänsä sisällön liittyvän pelkästään ammatilliseen osaamiseen ja esimiestyö on tehtävän sivutuote. Henkilölle, joka haluaa ainoastaan tittelin ja alaisia, tämä tietysti sopinee mitä parhaiten. Henkilölle, joka haluaisi hoitaa esimiestyönsä hyvin, tilanne on katastrofi. Omaan asiantuntemukseen liittyvät perustyöt pitää hoitaa mutta aika ei tahdo riittää niihinkään. Ole siinä sitten tiimiä tukeva, osallistuva ja osallistava esimies. Kolmantena ryhmänä tulee mieleen esimiehet, jotka on pakotettu esimiehiksi ilman, että he haluavat sitä lainkaan. Kaikissa tapauksissa on yksi yhteinen nimittäjä - kärsivät alaiset.
Negatiiviset vaikutukset alaisiin eivät aina ole välittömiä. Esimies, joka ei ole kiinnostunut itse esimiestyöstä saattaa antaa porukan mellastaa itseohjautuvuuden nimissä kunnes homma alkaa väistämättä mennä jossain vaiheessa pahasti pieleen. Epäpätevä esimies kerää ympärilleen hovin, joka paistattelee esimiehen suosiossa. Mutta yleensä on aina joku, joka myös kärsii. Ensimmäiseksi pieleen menevät työpaikat sisäiset henkilösuhteet, jotka hitaasti mutta varmasti vaikuttavat työn tekemiseen ja laatuun sekä pahimmassa tapauksessa näyttäytyvät lopulta asiakkaankin suuntaan.
Tehtäväänsä pakotettu tai pelkän vallan perässä oleva esimies ei ole motivoitunut käsittelemään henkilösuhdeongelmia tai ihmisiin liittyviä kriisitilanteita. Ammatillisen puolen ohella esimiestehtäviin kuuluu vakiona myös inhimillisiä asioita ja ikävien asioiden puheeksiottamista, ongelmiin puuttumista ja osallistumista niiden ratkomiseen. Jos kiinnostusta tai kykyä näihin ei ole, kannattaa miettiä kaksi kertaa haluaako todella esimieheksi. Ja jos henkilö ei sitä halua, on työnantajan taholta siihen pakottaminen suuri virhe.
Pätevä ja motivoinut esimies ei kerää ympärilleen suosikkeja vaan valvoo sääntöjen noudattamista tasapuolisesti eikä pelkää käyttää sanktioita tilanteen sitä vaatiessa. Olin aikeissa käyttää tässä lastentarha-vertausta tilanteesta, jossa asiat eivät suju mutta ymmärsin vertauksen olevan äärimmäisen huono. Lastentarhassa on säännöt joita noudatetaan ja sanktiot jos sääntöjä ei noudateta. Lastentarhassa, jos missä, varhainen puuttuminen ja puheeksiottaminen toimii. Lapset antavat yleensä anteeksi, katkeroitunut aikuinen alainen ei välttämättä koskaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti